Käyttäjäymmärrys tuotteistuksessa
PALVELUMUOTOILU, KÄYTTÄJÄYMMÄRRYS
Menetelmästä
Vera-menetelmä on kehitetty väkivaltaa kokeneille naisille väkivallan tunnistamiseen, sekä siitä aiheutuneiden tunteiden käsittelyyn ja omien voimavarojen löytämiseen ja vahvistamiseen. Menetelmään kuuluvat tunnekortit ja opaskirja. Menetelmä on yhdistelmä edukatiivista ja luovaa toiminnallista menetelmää. Se on kehitetty väkivaltatyöntekijöiden ja heidän asiakkaidensa käyttöön.
Opaskirja ja tunnekortit ovat Sini Mikkolan kehittämä tuote, johon Sara Fager on kuvittanut tunnekortit. Sara Fager ja Sini Tverin jatkoivat tunnekorttien kehitystyötä osana opinnäytetyötään sekä harjoittelua Tie Designilla. Projektissa käyttäjätietoa kerättiin kahdelta kohde- ja käyttäjäryhmältä: väkivaltatyöntekijöiltä ja väkivaltaa kokeneilta naisilta.
Tavoite
Projektin tavoitteena oli kerätä käyttäjäymmärrystä Vera-menetelmästä, sen kehittämistä ja tuotteistamista varten, jotta menetelmästä olisi apua väkivaltaa kokeneiden naisten kokemusten käsittelyyn heidän tiellään kohti toipumista.
Muotoiluprosessi
Muotoiluprosessin päätavoitteena oli luoda käyttäjien tarpeet, kokemukset, toiveet ja tunteet huomioiva menetelmä, joka toisi uusia lähestymistapoja ja monipuolisen työkalun ammattilaisille aiheen käsittelyyn.
Muotoiluproesessin aikana ratkaisuja ja muutoksia testattiin alan asiantuntijoiden kanssa. Ratkaisujen merkityksellisyys varmistettiin iteratiivisella lähestymistavalla. Yhteistyötahot olivat sitoutuneita ja innoissaan yhteiskehittämisestä.
Menetelmät
Työpaja
Väkivaltatyön asiantuntijan kanssa yhdessä suunniteltu työpaja väkivaltaa kokeneiden vertaistukiryhmässä. Työpajan tavoitteena oli käytettävyystestaus ja kuulla näkökulmat ja kokemukset loppukäyttäjiltä.
Luotaintutkimus
Luotaintutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman ja todenmukainen arvio tuoteesta ja sen käytettävyydestä, sellaisilta väkivallan ammattilaisilta, joilla on pitkä ja laaja kokemus alalta.
Syvähaastattelu
Syvähaastattelut toteutettiin väkivaltatyön asiantuntijoille jotka olivat jo ennestään käyttäneet kortteja työssään.
Käytettävyystestaus
Sovelluksen eri kehitysvaiheiden prototyyppien testaus kohderyhmillä.
Benchmark
Vastaavanlaisten menetelmien kartoitus mukaanlukien digitaaliset ratkaisut ja menetelmän toimintaympäristöt.
Analyysi
Kerätty tieto analysoitiin ja niistä saatiin selville kaikkein merkittävimmät löydökset samankaltaisuuskaavion ja sisällönanalyysin avulla.
Löydökset
Vera toimii hyvin puheeksi oton ja vuorovaikutuksen mahdollistajana ja edistäjänä sekä voi helpottaa keskustelua vaikeista asioista. Tunnekortit ovat oivaltavia ja aiheet käsittelevät juuri väkivallankokemuksia ja niistä aiheutuneita tunteita. Toisaalta korttien valintaan voi kulua aikaa.
Tulee enemmän fiiliksiä, jotka eivät muuten tule mieleen”
― Työpajan osallistuja
Tunteet ja niiden käsittely koettiin tärkeinä ja niihin liittyviä aihe-ehdotuksia saatiin useita kuten esimerkiksi itsetuhoisuus, huono-olo, masentuneisuus ja kumppanin vastuuttomuuden aiheuttama turhautuminen. Myös muista aiheista tuli paljon aihe-ehdotuksia kuten esimerkiksi päihteiden väärinkäytöstä tai huoli lapsesta.
Projektin löydökset osoittivat, että on hyvä etteivät kortit ole sidoksissa kieleen. Löydösten mukaan kortit sellaisenaan olivat naiskuvaltaan ehkä hieman yksipuoliset. Yhdeksi kehittäväksi asiaksi korttien kuvituksen puhuttelevuuden osalta nousi monikulttuurillisuus ja monimuotoisuus.
Uusien projetin yhteydessä kuvitettujen korttien naiset ovat monella tavalla erilaisia, eri kokoisia, eri kulttuureista ja erilaisilla ihon väreillä. Yksi esiin noussut asia, joka painottuu väkivaltatyössä oli voimavarat ja voimaantuminen, jotka ohjasivat korttien kuvitusta.
“Näis on tosi paljon sellassii oivalluksia
näis kuvissa. Nää on visuaalisesti mun mielestä todella hienoja ja näistä on onnistuttu niinku saamaan kokemus tavallaan niinku kuvaksi.”
― Teemahaastattelusta esiin noussut kommentti
Tunnekortit
Näkymätön nainen -kortti voi kuvata esimerkiksi tunnetta, kun kukaan ei usko väkivallan tapahtuneen, näkymättömyyden tai yksinäisyyden tunnetta tai vaikkapa arvottomuuden tunnetta.
Peilikuvana hirviö -kortti voi kuvata esimerkiksi vääristynyttä kehokuvaa tai itseinhoa ja joku muu voi ymmärtää kortin niin, että kortissa nainen pohtii, onko itse väkivaltainen, ongelmainen osapuoli tai niin hirveä kuin väkivallantekijä väittää.
Palvelumuotoilussa tärkeän empatian merkitys korostui tämän työn aikana.
Projektissa kehitetty versio Vera-menetelmästä on käytössä lähisuhdeväkivallan asiantuntijoilla. Jos olet kiinnostunut ottamaan Veran käyttöön, niin ole yhteydessä info@tiedesign.fi. Projektin aikana kehitettyjä ja Sara Fagerin kuvittamia tunnekortteja on esillä Behancessa.
