Osallistuimme syksyllä kahteen Avaavan AccessibleEU-tilaisuuteen. Seuraavassa muistiinpanoja ja ajatuksiamme jakoon ensimmäisestä ”Inklusiivisen palvelukokemuksen muotoilu” tilaisuudesta.
Inklusiivisuus tarkoittaa pyrkimystä luoda ympäristö, joka huomioi kaikkien ihmisten erilaisuutta ja tarpeita. Se edistää tasavertaisia mahdollisuuksia, osallisuutta ja yhdenvertaista kohtelua riippumatta henkilön taustasta, identiteetistä tai ominaisuuksista. Inklusiivisuus ilmenee esimerkiksi esteettömyytenä, monimuotoisuuden hyväksymisenä, avoimena ja kunnioittavana viestintänä sekä erilaisten näkökulmien arvostamisena suunnittelussa.
Hyvä palvelukokemus lähtee kohtaamisesta (inklusiivisuus). Vammaisten ja toimintarajoitteisten ryhmien sisällä on paljon erilaisuuksia. Avuntarve ja toimintakyky eivät näy päällepäin. Joillain avuntarvetta yliarvioidaan, toisten aliarvioidaan.
Kohti esteettömyyttä ja inklusiivisia palveluja
- Esteettömyyttä tarvitaan sillä olemme keskimäärin 40% elämästä jotenkin esteellisiä (WHO2011).
- Tarvitaan kokonaisratkaisuja palveluista, jotka palvelevat kaikkia. Ei yksittäisiä ratkaisuja, jotka palvelevat tiettyä ryhmää.
- Usein oletetaan, ettei näkövammainen voi osallistua joihinkin asioihin (maastossa tapahtuviin aktiviteetteihin tai elokuviin) ja siksi näitä henkilöitä ei huomioida suunnittelutyössä. Unohda ennakkoluulosi ja tutustu kohderyhmääsi!
- Vammaiset ja toimintarajoitteiset ovat palveluiden ja kulttuurin tekijöitä sekä sen kuluttajia.
Pohdittavaa palveluiden suunnittelun tueksi
- Suunnittele palvelukokemus huomioiden aisti ja liikkumisrajoitteet.
- Aistiesteettömyys (autistit, melu, kuulorajoitteiset). Huomioi millaisia melunlähteitä tiloissa koetaan, millainen on rauhallinen akustinen tila?
- Vinkki. Ota suunnitteluprosessiin, jokin esteellisyys mukaan, esim. persoonaan tai osaksi asiakaspolun suunnittelua.
- Visuaalinen suunnittelu ja esteettömyys: missä menee hyvän ja huonon muotoilun ero? Miten saavutettavuus vaikuttaa muotoiluun (esim. opasteet julkisissa tiloissa, jotka erottuvat huonosti ja ovat heikosti luettavia).
- Ryhmähaastatteluissa ja työpajoissa kysy rajoitteisilta, onko joku asia, jonka voin ottaa huomioon osallistumiseen mahdollistamisessa.
- Vinkki, testaa digitaalisen palvelusi saavutettavuutta näytönlukijalla.
Helsingin kuntalainen viesti palvelusi estettömyys
Lisää tietosi Helsingin kaupungin isoimpaan toimipisterekisteri (TPR) tietokantaan. Kaikki TPR-perheen sovelluksiin syötetyt julkiset tiedot näkyvät Helsingin kaupungin verkkosivuilla sekä Pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien sivustoilla. Tiedot tarjotaan avoimena datana kuntalaisten käyttöön ja näkyvät mm. Palvelukartalla. Tiedot viedään myös valtion palvelutietovarantoon (PTV) ja sitä kautta tiedot näkyvät Suomi.fi-verkkopalvelussa.
Unohda ennakkoluulosi ja ota selvää
Tilaisuudessa keskusteltiin myös ennakkoluuloista ja peloista. Se ettei tiedä, ei tarkoita, etteikö tietoa asiasta löytyisi. Saavutettavuus ja esteettömyys eivät ole uusia asioita. Materiaalia ja tarkistuslistoja löytyy. Alla on lähteitä, joista löydät saavutettavuudesta, esteettömyydestä ja laajemmin vammaisten oikeuksista Suomessa.
On suositeltavaa tutustua eri organisaatioiden tarjoamiin materiaaleihin ja ohjeisiin saadaksesi kattavamman kuvan aiheesta:
- Digi- ja väestötietovirasto: Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa ohjeita ja
resursseja verkkopalveluiden saavutettavuudesta. He ovat vastuussa
saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta Suomessa. - Kehitysvammaliitto: Kehitysvammaliitto tarjoaa tietoa ja resursseja
saavutettavuudesta erityisesti kehitysvammaisten näkökulmasta. - Esteettömyyskeskus: Esteettömyyskeskus edistää esteetöntä ympäristöä ja tarjoaa
koulutusta sekä asiantuntijapalveluita. - Vammaiskumppanuus ry: Vammaiskumppanuus ry on vammaisjärjestöjen
yhteistyöverkosto, ja he tarjoavat tietoa ja materiaaleja saavutettavuudesta. - EU:n saavutettavuus hankkeesta ” AccessibleEU ”.
